Seuraava stoppi oli Kaamasessa nejäntuulentuvalla. Paikan erikoisuuksiin kuuluu ympärivuotinen ruokinta. Ruokintaa voi katsella kahvia juodessa heti ikkunan takana, tai sitten kiertää talon taakse. Nyt paikalla oli viherpeippojen, vihervarpusten, urpiaisten, järripeippojen ja talitiaisten lisäksi 3 taviokuurnaa, joista odotettu kuvapinna. (210) Toiveissa oli myös lapintiainen, mutta sellaista ei ruokinnalla näkynyt tällä kertaa.
Järripeippokoiras oli vielä komeassa juhlapuvussa.
Matka jatkui Saariselälle ja Kaunispäälle, jossa turhaan yritin etsiä keräkurmitsaa. Turisteja paikalla oli sitten sitäkin enemmän, pääseehän huipulle suoraan autolla.
Poroja Kaunispäältä löytyi myös paljon, jopa ihan riesaksi asti, koittivat vielä estää pois pääsynkin.
Koska Kaunispäältä ei löytynyt keräkurmitsaa, piti sitä mennä yrittämään Kiilopäältä. Kiilopäälle pitää kävellä pari kilometriä loivaa portaikkoa, joten arvata saattaa, että siellä saikin olla jo aivan rauhassa. :)
Eipä löytynyt keräkurmitsaa, eikä kiirunaa sieltäkään. Etsiminenkin jäi vähän kesken lähestyvän ukkosen takia.
Ainoa lintukuva tuolta tunturiparilta syntyi kapustarinnasta, eikä siinäkään ole hurraamista. Kiiruna ja lapintiainen jäivät siis tuleivaisuuden lapinreissun varaan, keräkurmitsaan on mahdollisuudet muutollakin.
Retken ainoa havainto hirvestä tuli jostain Kaamasen ja Saariselän väliltä.
Jäimme Sodankylän leirintäalueelle yöksi. Merkillepantavaa oli, että ei nähty illan aikana yhtään hyttystä! Muutenkin hyttyset olivat aika vähissä koko reissun ajan.
Sodankylästä suunnattiin kohtia Kuusamoa, tai oikeastaan tarkemmin sanoen Juumaa ja pientä karhunkierrosta. Pienen karhunkierroksen varrella on 9 metriä korkea putous, Jyrävä, jota halusimme käydä katsomassa.
Pienellä karhunkierroksella käynti poiki myös uuden kuvapinnan virtavästäräkistä, (211) joka hyppi rantakivillä Juuman Niskakosken rannalla. Samalla paikalla oli myös poikastaan ruokkiva koskikara. Kuvaamisen joutui suorittamaan korkealta riippusillalta, mutta kyllä siitäkin havaintokuva syntyi.
Patikoinnin jälkeen jatkettiin matkaa ja selvittiin jo Raaheen asti yöksi. Kun olimme asettuneet Raahen Campingille taloksi ja käväisimme kävelyllä rannalla, kuulin leirintäalueen reunapuista ilmiselvää sarvipöllönpoikasen kerjuuta. Ei muutakuin kamera mökistä ja ikuistamaan pöllönpoikanen. Ainakin kaksi niitä oli.
Viimeisenä päivänä ei ajoa ollut enää mahdottomasti jäljellä ja kurvasimme Haapajärven kautta katsomassa mustatiirakoloniaa. Tiirat olivat todella kaukana järven toisella puolella, eikä kuvaamisesta tahtonut tulla yhtään mitään. Kunnollista kuvaa ei sitten syntynytkään, joten laitoin tuohon muutaman ruudun samaan syssyyn. Kuvapinnan tuosta nyt kuitenkin ilkesi ottaa, eli mustatiirasta reissun kuudes kuvapinna ja "kuvausurani" 212. Suomessa kuvaamani lintulaji.
Mehiläishaukka kävi kaartelemassa korkealla taivaalla. Paljon järkevämmällä etäisyydellä sentään kuin mustatiirat, joten siitä kuva tähän loppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti