sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Perhosia ja muita hyönteisiä

Lintuja ei viime päivinä ole pahemmin kameran eteen eksynyt, joten hyvä hetki julkaista hiukan "ötökkäkuvia". Kuvat ovat vähän sieltä sun täältä otettuja viimeisen parin viikon sisällä.

Ensimmäisenä ilmeisesti hohtosinisiipi. Kun ei ole kuvaa sinisiiven siiven alapinnasta, on määritys aina hiukan epävarmaa edes oppaan kanssa.



Viime päivinä on selkeästi alkanut näkyä enemmän neitoperhosia ja amiraaleja. Amiraali on ehdottomasti yksi Suomen komeimmista päiväperhosista.



Silloin tällöin törmää keskellä päivääkin yöperhosiin. Tässä heinikossa jaloista lähtenyt messinkiyökkönen.



Yleensä en viitsi kuvata mittareita tai muita pikkuperhosia, (liikaa lajeja ja vaikea tunnistaa) mutta tämä oli ihan kivan näköinen, laji on järvikoisa.



Perhosen toukkiakin löytää silloin tällöin, kun pitää silmänsä auki. Seuraavassa maitohorsmilta löytyvä horsmakiitäjän toukka.



Tässä taas nokkosella elävä komea neitoperhosen toukka.



Korentoja tähän aikaan vuodesta on sopivilla paikoilla todella paljon. Tämän pitäisi olla tummasyyskorento.



Seuraava lienee jokin tytönkorentolaji, tarkemmin ei tietoa.



Tämmöinen paarma koitti meikäläisestä ateriaa. Ilmeisesti ei mikään ihan yleinen laji, kun ei löydy suomenkielistä nimeäkään. Lajin pitäsi hyönteisoppaan mukaan kuitenkin olla Heptatoma pellucens. Hienot silmät.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Porin seudun luontokohteita osa 3 - Yyterin lietteet

Yyterin lietteet on maankuulu lintujen harrastajien kohde. Muuttoaikoina lietteillä nähdään massoittain kahlaajia, ja usein harvinaisuuksiakin.(Karttalinkki) Lintuharrastajiin paikalla törmääkin usein, tässä suoritetaan lintujen laskentaa aamuvarhaisella.



Lietteiden rantaniittyä myös pidetään kunnossa talkoovoimin niittämällä ja äestämällä. Muuten alue joutuisi kaislikon valtaan ajan myötä. Hoidetulla rantaniityllä kulkeminen on keväällä ja kesällä kielletty lintujen pesimärauhan takia (merkattu kyltein), mutta rannalle pääsee pitkospuita pitkin



Tyypillisiä lietteillä nähtäviä lintuja kahlaajien lisäksi ovat ristisorsa, valkoposkihanhi sekä monet niityillä pesivät pikkulinnut, kuten niittykirvinen, kiuru ja västäräkit.
Kuvassa lennossa suosirrejä ja kuovisirrejä, ruokailemassa punakuiri.



Auringonnousu lietteillä.

maanantai 19. heinäkuuta 2010

17.7.2010 Ooviiki

Aamulla katsomassa Ooviikin kahlaajia. Lintuja ei ollut kovinkaan paljon, mutta odottamisen jälkeen jotain sain kuvattua. Kahlaajista paikalla liroja ja valkovikloja. Kaislikosta kuului lähes kokoajan viiksitimalien ja ruokokerttusten ääniä.
Valkovikloja olisin mielelläni kuvannut enemmänkin, mutta vain kertaalleen 2 yksilöä kävi nopeasti piilopaikkani lähellä.



Liroja sen sijaan on Ooviikissa päässyt aina kuvaamaan kunnolla.



Toisinaan vedestä löytynyttä makupalaa pitää ravistella puhtaaksi niin, että vesi roiskuu.



Tähän aikaan vuodesta suuri osa sorsalinnuista on ruskeita, ikään, lajiin tai sukupuoleen katsomatta. Olisikohan tämä nuori sinisorsa?



Yhdessä vaiheessa lahdelle laskeutui iso parvi merihanhia, ainakin yli 100. Kuvassa pieni osa hanhista.



Pois lähtiessä kuvasin vielä pikkulepinkäispariskunnan polun varrelta. Ensimmäisessä kuvassa koiras, toisessa naaras.



perjantai 16. heinäkuuta 2010

14.7.2010 Kirrisanta

Käväisin katselemassa kahlaajatilannetta Kirrisannassa Technipin altaalla auringonlaskun aikaan. Muutamia lajeja tulikin jotenkuten ikuistettua iltavaloissa.
Ensimmäisenä kuovisirri, josta nyt aavistuksen parempi kuva, mitä lietteiltä tuli



Alataalla oleskeli myös muutama mustaviklo. Mustassa puvussaan mielestäni hienoimpia kahlaajia.



Kaikkein lyhimmältä etäisyydeltä pääsin kuvaamaan lapinsirriä. Tämä pikkuinen kahlaaja on hädin tuskin talitinttiä suurempi.
Pientä höyhenten pörhistelyä.



Ja höyhenet "peruslukemilla".



Yksi lirokin käväisi pikaisesti näyttäytymässä. Liro on suomen runsaslukuisin kahlaaja.



Nuori naurulokkikin tepasteli ihan edestäni, joten otinpa kuvan siitäkin.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

10.7.2010 Lietteillä

Pitkästä aikaa lietteillä. Syksyn kahlaajakausi on jo alkanut, pohjoisesta palaavien vanhojen yksilöiden toimesta. Uusi kuvapinnakin tuli heti kuovisirristä. (180) Kuovisirri pesii siperiassa, eikä sitä tavata kuin muutolla. Kuovisirrejä ovat keskellä kaksi punaista lintua. Loput ovat suosirrejä.



Lisää suosirrejä vastavaloon kuvattuna.



Yksi tämän kesän poikanenkin tuli vastaan. Poikaset ovat mukavia kuvata, kun eivät osaa niin pelätä vielä. En tiedä onko tämä schinzii-alalajia (etelänsuosirri), vai alpina-alalajia, eli normaali suosirri. Joku tietävä voisi kommentoida. Minulle kuitenkin yksi ja sama laji, kun ei lintukirjakaan niitä eri lajeiksi erota.





Lietteilläkin liikuskelee nuorten kottaraisten parvi. Höyhenpuvussakin alkaa jo näkyä täplikkäitä läikkiä.



Punajalkaviklo lensi jostain varoittelemaan, pesä tai poikaset taisivat olla lähistöllä.



Valkoposkihanhia näkee lietteillä lähes aina, ja ovat aika kesyjä kuvattavia.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Porin seudun luontokohteita osa 2 - Lampinkoski

Toisena vuorossa Ahlaisten Lampinkoski, joka myös Onnenkoskena tunnetaan. (Karttalinkki) Lampinjoki risteää kasitien kanssa ja heti tieltä näkyy paikan hieno vanha silta.



Miljöö paikalla on varsin kaunis, tässä näkymää ylävirtaan vanhalta sillalta.



Paikalla kulkee myös retkeilyreitti. Lenkkiä ei ole, eli polkua pitää kulkea edestakaisin. n. 200m alavirran puolella kasitiestä sijaitsee laavu. Seuraavan kuvan silta taas muutaman sadan metrin päässä ylävirtaan.



Talvella alue on hyvä paikka seurata koskikaroja, mutta kuvattavaa löytyy kesälläkin. Maisemat ovat kauniit, ja korentojakin löytyy runsaasti.



Viimeisessä kuvassa on pieni jippo, huomaatko mikä?

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

4.7.2010 Vaskitsa

Viikonloppuna olin mökillä Loukostenjärvellä Eurassa. Elämäni ensimmäinen vaskitsahavainto tuli ihan mökin läheltä tienreunasta aamupäivällä. Vaskitsan pitäisi olla hämärä-/yöeläin, mikä osaltaan selittänee suhteellisen vähät havainnot, vaikkakin vaskitsaa pidetäänkin harvalukuisena. Vaskitsa ei kuulu käärmeisiin, vaan se on raajaton lisko. Se voi myös pudottaa uhattuna häntänsä samoin, kuin esimerkiksi sisilisko. Häntä ei enää katkaisun jälkeen kasva yhtä pitkäsi. Löytämäni yksilön häntä ei luultavasti ole koskaan katkennut, koska tämä oli varmasti lähellä 40cm pituutta. Vaskitsa kasvaa 25–40 cm pituiseksi.



Ja vielä lähikuva.



Lintuja ko. järvellä ei juuri ole, mutta sammakonpoikasilla oli maihinnousu ja niitä oli rannassa kasapäin.



Pikkuinen lähikuvassa. Pituutta sammakkovauvoilla oli noin 1,5cm



Lopuksi vielä öistä järvimaisemaa.

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

29.6.-2.7.2010 Härkälintuja ja muuta mukavaa

Sain alkuviikolla tietää Säkylän Pyhäjärvellä pesivistä härkälinnuista. Niinpä päätin ajella tarkistamaan kuvausmahdollisuudet ja nehän olivatkin ihan hyvät. Säkylän kalasataman läheisyydessä oleskeli 3 paria. Yhdellä parilla oli yksi poikanen, toisella kaksi ja kolmannella oltiin vielä pesällä, mutta sieltäkin yksi poikasen pää pilkisti emon selästä, kaislikon välistä tähystämällä. Härkälinnusta tuli 179. kuvaamani lintulaji.








Muita poimintoja lomaviikon kuvailuista;

Toukarin tuulihaukan poikaset valmiina lähtemään elämänsä seikkailuun ensilennon ollessa juuri käsillä.



Monin paikoin pelloilla näkee komeita nuorten kottaraisten parvia. Nämä Toukarilta.



Pensaskerttu laulaa täydellä innolla Nakkilassa. Liekö toinen pesintä alkamassa?



Ruskilan törmäpääsky-yhdyskunnassa ruokitaan poikasia. Hieman yritystä vaati terävien kuvien saaminen näistä torpedoista.





Ja loppuun jälleen perhoskauneutta. Suomessa esiintyy yli 20 lajia sinisiipiä. Tätä veikkaisin juolukkasinisiiveksi.