keskiviikko 29. syyskuuta 2010

19.9.2010 syyslietteitä

Karoliinan ja Markon kanssa käymässä Yyterin lietteillä. Heti parkkipaikalta lähdön jälkeen kiinnitimme huomiota suureen hippiäisten määrään metsän puolella. Ei muutakuin muutamat kuvat taas suomen pienimmästä.


Hippiäinen - Regulus regulus - Goldcrest



Aina piristävä töyhtötiainenkin kävi kurkkaamassa tien laidassa.


Töyhtötiainen - Lophophanes cristatus - Crested Tit

Lietteillä vesi oli aika korkealla, joten varsinaisia lietteitä ei edes näkynyt. Niityn reunassa kuitenkin jonkin verran kahlaajia.
Nuoria punakuireja oli alun toistakymmentä.


Punakuiri - Limosa lapponica - Bar-tailed Godwit

Luonnollisesti paikalla oli myös syksyn vakiokalustoon kuuluvia nuoria suosirrejä.


Suosirri - Calidris alpina - Dunlin

Sama pätee suokukkoihin.


Suokukko - Philomachus pugnax - Ruff

Valkoposkihanhia on lietteillä ollut koko kesän. Syksyä kohden määrät ovat vain lisääntyneet. Nyt paikalla oli usean sadan linnun parvi, joka aika ajoin nuosi ilmaan siirtyäkseen vähän matkaan, tai jopa laskeutuakseen samaan paikkaan uudestaan.


Valkoposkihanhi - Branta leucopsis - Barnacle goose

Kauempaa tuli kuvattua myös nuori tundrakurmitsa. Kuva on heikonlainen, mutta eipä noista ole toistaiseksi paljon parempiakaan tullut saatua, niin menköön nyt...


Tundrakurmitsa - Pluvialis squatarola - Grey Plover

lauantai 25. syyskuuta 2010

6.-13.9.2010 Azorit, saaren itäosa

Autoilumaisemat Sao Miguelin saarella on hienot. Välillä saa ajella rehevissä kanjoneissa, välillä korkealla vanhojen tulivuorikraaterien rinteillä.



Lähellä Lagoa Do Fogoa sijaitsee Caldeira Velha. Lammikkoon tulevan pienen putouksen vesi on noin 30 asteista ja alueen kasvillisuus on todella rehevää. Lammikkoon pulahtaminen oli varsin mukava kokemus.



Autoilumaisemaa korkeammalta. Auton takaa pilkistää Lagoa Do Fogo.



Lagoa Do Fogo tuli myöskin valituksi yhdeksi Portugalin seitsemästä luonnonihmeestä. Tätä kraaterijärveä azorilaiset itse pitävät saaren kauneimpana. Kraateri muodostui vuonna 1563 suuressa purkauksessa.



Toinen itäosan suurista kraaterijärvistä on Lagoa Das Furnas.



Saarella näkyi paljon hiirihaukkoja, erityisesti korkeiden kukkuloiden yllä leijailemassa. Alalajiltaan varmaankin Azorienhiirihaukkoja...



Furnaksen alueella saarien tuliperäisyys on kouriituntuvimmin läsnä kiehuvien lähteiden muodossa.



Furnaksen kaupungissa sijaitsee myös komea Terra Nostran puisto, josta löytyy risteleviä polkuja vanhojen ympäri maailmaa tuotujen puiden ja kasvien joukossa.



Puiston lammikoissa oli joitakin lintuja, kuten pari mustajoutsenta.



Tämä taas lienee koiraspuolinen morsiosorsa, joka ei valitettavasti tähän vuoden aikaan ole upeassa juhlapuvussaan. Varmaankin tarhalintu, kuten mustajoutsenkin.



Tätä sorsaa taas en ole onnistunut määrittämään.
Lisäys; laji on valkoposkisorsa, kiitti Hannu.



Yleisin perhoslaji saarella tuntui olevan etelänkeltaperhonen, joita lenteli jokapuolella. Sikäli mikäli määritys on oikein :)



Saarella ajellessa löytyi myös hieno torni erään kukkulan laelta. Ei kyllä selvinnyt kyseisen tornin tarina...

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

6.-13.9.2010 Ponta Delgada ja saaren länsiosa

Ponta Delgadan kaupungissa yleisimpinä oli samat linnut, kuin varmaankin lähes jokapuolella muuallakin maailmassa, varpuset ja pulut.





Kaupungista löytyi pari varsin komeaa puistoa, joissa kasvoi puita ja kasveja ympäri maailmaa. Vaikuttavimpia ilmestyksiä olivat kumipuut. Allekirjoittanut tässä Tarun ottamassa kuvassa antamassa mittasuhdetta.



Puistoissa oli paljon punarintoja.



Kuten myös mustarastaita.



Kaupungin rannasta tuli huomattua pulmussirri.



Autolla kierrettiin katselemassa saarta. Korkealta kukkulalta katsoen näkee, ettei tuo Sao Miguelin saari kovin leveä ole.



Länsikärjessä olevalta näköalapaikalta on komea näkymä Mosteirosin kylän suuntaan.



Ranta Mosterosissa on mielenkiintoisen näköistä.



Laavakiveen on muodostunut hienoja luonnonaltaita.



Mosteirosissa oli jonkin verran lintujakin. Tässä ilmeisesti nuori kalatiira.



Tässä taas karikukko. Näitä näkyi muillakin rannoilla.



Mukavin havainto oli kanadansirri. Kadandansirrin määrityksessä hyvänä apuna toimii varpaiden välissä näkyvä uimaräpylän aihe.



Saaren länsiosan päänähtävyys on kaksoisjärvet, Sete Cidades. Tämä valtava tulivuoren kraateri valittiin juuri saarella ollessamme yhdeksi Portugalin seitsemästä luonnonihmeestä. Usein paikasta mainitaan järvien olevan eriväriset, toinen sininen ja toinen vihreä.



Ihan vieressä on vielä yksi kraateri, lagoa Santiago, jonka vesi on todella vihreää.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

6.-13.9.2010 Azorit valasretki

Heti loman alkajaisiksi oli vuorossa etukäteen varattu valasretki. Sää oli hieno, vaikkakin jonkinverran tuulinen. Paljon enemmänkin olisi voinut toki tuulla. Pääsimme Futurismon isompaan lasikuituiseen pikaveneeseen, jolla matka ulapalle taittui varsin mukavasti.



Aika kauas ulapalle saikin posottaa, ennenkuin löytyi delfiiniparvi. Kyseessä oli parvi raitadelfiinejä. Laji on hiukan harvemmin tavatusta päästä ja varsin hienon näköinen, joten kävi hyvä tuuri.


Raitadelfiini - Stenella coeruleoalba - Striped Dolphin

Kuvaaminen oli varsin hankalaa, tämä laji ei kuulu niihin, jotka tulevat ihmettelemään venettä, vaan ennemminkin painelevat parvessa huimaa vauhtia pitkin merta. Merellä ei myöskään näe etukäteen mistä kohtaa delfiinit seuraavan kerran ponnahtavat ilmaan. Siihen kun vielä lisää veneen keikkumisen aallokossa, täytyy olla tyytyväinen näihinkin kuviin.



Pian delfiinien näkemisen jälkeen saatiin radiolla tietoa valaiden olinpaikasta. Valaiden etsintä tapahtuu osin ikivanhalla menetelmällä; rantakalliolta katselemalla kaukoputkella ja välittämällä tiedon valaiden olinpaikasta veneille. Siinä missä entisaikaan käytettiin mm. savumerkkejä, hoituu homma siis nyt radiolla.
Kauaa ei mennytkään, kun ensimmäinen kaskelotti löytyi


Kaskelotti - Physeter macrocephalus - sperm whale

Parhaiten kaskelotin havaitseminen mereltä onnistuu suihkun avulla. Yhteensä nähtiin 4 kpl kaskelotteja retken aikana.



Paljoa ei valaasta kerrallaan pinnalla näy. Sukellus on se h-hetki, jota kaikki odottavat nähdäkseen pyrstön heilautuksen.



Valasretkellä pääsi myös näkemään keltanokkaliitäjiä, joka on todellinen ulappalintu. Se viettää lähes koko elämänsä kaukana merellä. Ainoastaan pesimään se tulee rantajyrkänteille, mutta sinnekin se lentää vain öisin. Keltanokkaliitäjää tavataan myös välimerellä. Kuva jäi hiukan heikoksi, lentävä lintu ja aallokossa keikkuva vene on hankala yhdistelmä.


Keltanokkaliitäjä - Calonectris diomedea - Cory's Shearwater

Tätä rantalaiturilta kuvaamaani lokkia en osannut matkalla tunnistaa. Lintukirjaa tutkittuani tulin siihen tulokseen, että se on selkälokki, mutta graellsii alalajia, jota tavataan läntisessä euroopassa.


Selkälokki - Larus fuscus graellsii - Lesser Black-backed Gull

Rannalla oli myös pari myskisorsaa (tarhasorsa) ihmettelmässä kaloja. kaloja rantavesissä näkyikin todella paljon.

lauantai 4. syyskuuta 2010

4.9.2010 Valokuvanäyttely ja Azorit

Porin pääkirjastossa on Kokemäenjoki-aiheinen valokuvanäyttely 9.-18.9., jossa on mukana myös minun kuviani. Minulta ei ole maisemakuvia, vaan eläimistöä, kuten lintuja ja perhosia. Sinne vaan kaikki katsomaan, kuvat ovat kuvaajan nimellä varustettuja.

Itse en pääse näyttelyä katsomaan vielä ensi viikolla, koska lähdemme Tarun kanssa huomenna viikoksi Azoreille. Sieltä pitäisi saada ainakin mukavaa maisemakuvaa blogiin, kunhan takaisin päästään.

Tänään tuli käytyä aamulla vielä piipahtamassa lietteillä, mutta aika tyhjää oli. Yksi pieni kahlaajaparvi lenteli alueella, jossa oli tyllejä ja suosirrejä. Kuvassa osa suosirreistä.



Laulujoutsen meren äärellä.


Laulujoutsen - Cygnus cygnus - Whooper Swan