Ulkonäössä lapinkirvisen erottaa niittykirvisestä hennommasta nokasta, jossa ei ole oranssia, vaan vaalean keltaista juuressa.

Lapinkirvinen - Anthus cervinus - Red-throated Pipit
Toinen tuntomerkki on selässä näkyvät selkeästi vaaleammat viirut.

Vertailuksi tässä samalta paikalta kuvattu niittykirvinen.

Niittykirvinen - Anthus pratensis - Meadow Pipit
Taivaanvuohen näkee useimmiten sen lähtiessä muutaman metrin päästä lentoon. Joskus sen voi havaita vähän kauempaa. Tässä lintu on kyllä hyvin tietoinen kuvaajasta, mutta luottaa suojaväriinsä. Pian se huomasi paljastuneensa, ja nousi lentoon.

Taivaanvuohi - Gallinago gallinago - Common Snipe
Lammikolla oli myös nuori ristisorsa.

Ristisorsa - Tadorna tadorna - Common Shelduck
Pajulintuja on rantojen pusikoissa näin syksyisin todella paljon. Suomessa arvioidaan pesivän 8–13 miljoonaa paria, ja kun syksyllä vielä poikastuotto on lähtenyt liikkeelle, ei ihme, että pajulintuja näkee runsaasti.

Pajulintu - Phylloscopus trochilus - Willow Warbler