28.-30.5.2010 Uusia lajeja

Viikonlopun aikana tuli kierreltyä useammassa paikassa ja kuvapinnojakin tuli 4 kpl. Toukokuu on vuoden parasta aikaa lintujen kuvaamiseen. Harvinaisuuksiakin taitaa liikkua enemmän kuin minään muuna vuodenaikana.
Tiesin etukäteen Halssissa majailevan viitasirkkalinnun (165) ja lintu löytyikin helposti. Laulu kuului jo tielle ja lyhyen kävelyn jälkeen näkyi jo etsimessä



Lauantaina aamulla "Levon putkelta" löytyi pikkusieppo. (166) Pikkusieppo muistuttaa aika paljon punarintaa, mutta rinnan oranssi alue on pienempi.



Levolta oli lyhyt matka Kirrisantaan Technipin altaalle. Altaalla oli nähty rantakurvi ja kyllähän se paikalla oli nytkin. Valitettavasti vain kaukoputkietäisyydellä, joten edes mikääntason havaintokuvaa ei ollut mahdollista saada. Onneksi altaalla oli sentään jänkäsirriäisiä. (167) Vaikka jänkäsirriäinen ei olekaan läheskään niin harvinainen kuin rantakurvi, niin kuvapinna siitä kuitenkin tuli.



Olihan siellä lietealtaalla paljon muitakin lintuja. Tyllejä, meriharakoita, naurulokkeja, punasotka, räyskä, valkoviklo jne. Ja tämä reunavalleilla seisoskellut kivitasku.



Useammman kerran olen jo koittanut kuvata Preiviikin kalarannassa parisen viikkoa oleillutta rastaskerttusta. (168) Tänään yrittäminen vihdoin palkittiin, kun lintu näyttäytyi kaislikon reunassa.



Itseasiassa lintuja oli nyt jo kaksi. Kuvan oikeassa reunassa näkyy toisen hahmo. Koiraan ahkera laulaminen oli siis tuottanut tulosta ja jos en ihan väärin ymmärrä, niin pesänrakennusvärkiltä tuo näyttää...



Tämä Preiviikin rusakko ilmeisesti todella luottaa suojaväriinsä, kun ihan aukealla paikalla tien vieressä makaili.

25.-26.5. Rusorintakerttu

Olen käynyt tällä viikolla parina aamuna kuvaamassa ennen töihin menoa. Tiistaina kävin Mäntyluodossa etsimässä rusorintakerttua, joka on viihtynyt koirarannan lähellä olevassa pusikossa muutaman päivän. Kärsivällisen odottelun jälkeen se vilahtikin lehvästön seassa, ja havaintokuva kuva tuli saatua. (162) rusorintakerttu on varsin harvinainen vieras Suomessa ja elelee normaalisti välimeren seudulla.



Paikan ohitse lensi myös käki, josta irtosi kuvapinna. (163) Yllättävä ohilentäjä jäi alivalotetuksi, mutta parempia kuvia toivottavasti sitten joskus myöhemmin.



Tiistai-illalla poikkesin Preiviikin kalasatamassa yrittämässä rastaskerttusta. Komea laulu raikasi, mutta esille se ei tullut, joten kuvat jäivät saamatta. Mustakurkku-uikku pariskunta oleskelee paikalla, joten jotain sai sentään kuvattua.



Tänään Toukarin vanhan kaatopaikan parkkipaikan vierestä napsahti jälleen uusi kuvapinna. Lehtokerttu (164) on tavallinen, mutta varsin huomaamaton ja piilotteleva pusikkojen lintu.



Samalta paikalta sain punavarpusesta kaipaamani lähikuvan.



Nyt iltasella kävin vielä tuossa kotinurkalla toteamassa, että räkättirastaan poikaset ovat jo lähteneet maailmalle.

21.-22.2010 Kerttusia Toukarilla

Perjantaina ja lauantaina kävin aamuvarhaisella Toukarin vanhalla kaatopaikalla kuvaamassa yölaulajia. Auringonnousun aikaan linnut laulavat vielä täydellä innolla ja ovat siksi kuvattavissa ja tunnistettavissa. Esimerkiksi luhtakerttusen ja viitakerttusen erottaminen pelkän ulkonäön perusteella voi olla hankalaa.

Viitakerttunen laulaa monesti pusikon suojissa, mutta tämä yksilö kävi oikein poseeraamassa.



Luhtakerttunen on yhtä hieno laulaja kuin viitakerttunenkin. Tästä tuli myös kuvapinna. (160)

26.5.2010 Seuraava lintu on myös varmistettu viitakerttuseksi viisaampien toimesta. Kuvapinna luhtakerttusesta tuli onneksi kuitenkin paikattua aamulla.



Kerttustrion täydentää ruokokerttunen. Harvoin tätäkään näkee näin avoimesti kailassa näkyvillä.



Toinen kuvapinna tuli pensassirkkalinnusta. (161) Pensassirkkalinnun laulu on kuin heinäsirkan siritystä, mutta kovempaa.



Pensaskerttu on sopivassa biotoopissa tavallinen lintu.



Vanha koiras punavarpunen on kaunis ilmestys. Laulu on helposti tunnistettava, mutta useimmiten lintua ei näy missään.



Pikkulepinkäinenkin on vielä näin keväälllä välillä nähtävillä. Loppukesästä sitten jo paremminkin.



Kevään ja alkukesän perhosiin kuuluu auroraperhonen.



Korentokausi on myös käynnistynyt. Tämä lienee ruskohukankorento? Korjatkaa jos meni väärin...



Kotipihan lintulaudan katolla on viimepäivä käynyt ampiaisia keräämässä puuainesta. Tämä on juuri saanut kasan kokoon, ja lähdössä lentoon.

19.5.2010 Ruisrääkkä

Iltasella kävin Toukarilla kuulostelemassa lintuja. Konsertti olikin melkoinen mm. useiden satakielten ja punavarpusten ansiosta. Ainakin yksi pikkulepinkäinen tuli myös nähtyä. Eniten kiinnosti kuitenkin ruisrääkän rääkkyminen. Paikallistaminen olikin ahkeran ääntelyn perusteella helppoa, mutta kuvien saaminen taas kaikkea muuta. Ruisrääkkä on varsinainen piilottelija ja ainoastaan matalan uuden kasvillisuuden takia lintu oli yleensä mahdollista nähdä. Mukava uusi kuvapinna. (159)

18.5.2010 Aamu lietteillä

Kerrankin ajoissa Yyterin lietteillä, jo ennen auringonnousua. Selväksi kuitenkin kävi, että näin hienot kelit eivät ole kahlaajamuuton seuraamisen kannalta niitä parhaimpia; suurin osa painelee hienossa kelissä ohitse korkealta ja kovaa.

Reilun 30 ristisorsan parvi liikuskeli alueella, joukosta löytyy myös tarkemmin katsomalla koiras lapasorsa.



Käynti poiki sentään yhden uuden kuvapinnan, heinätavin. (158) Kuvattu kaukaa ja naurulokkiin verrattuna näkee, että sorsa ei iso ole, mutta tunnnistaahan sen tuosta.



Auringon noustessa kasteiset ruohotöppäreet näyttävät kauniilta.



Kahlaajapuolelta lajit jäivät aika vähiin. Suosirrin siritystä sentään sai kuunnella ja kuvakin tuli.



Nämä taas ovat lapinsirrejä.



Ainoat vähän kesymmät linnut lietteillä (västäräkkejä lukuunottamatta) olivat kaksi valkoposkihanhea.



Aamulla lietteillä tapaa varmasti muita lintujen katselijoita. Tämä porukka on luontokartoittaja-kurssilaisia.



Iltasella kävin kurkistamassa Enäjärvellä. Linnut ovat siellä jo vähenemään päin. Tässä nokikana, jota myös leikkisästi keilapalloksi kutsutaan.



Järven runsain laji edelleen tukkasotka. Tässä lajikuvat koiraasta ja naarasta.

15.-16.5.2010 Merellä

Viikonloppuna kävimme Tarun kanssa hiukan veneilemässä merellä. Pari kuvapinnaa se heti poikikin.
Ensimmäisenä karikukko (156).



Ulompana merellä tapaa myös lapintiiroja (157). Olen näitä varmasti nähnyt aiemminkin, mutta erottaminen kalatiirasta ei aina ole ihan helppo juttu. Tärkeimmät erot ovat lapintiiran pidemmät pyrstösulat ja (yleensä) yksivärinen nokka. (kalatiiralla usein musta nokankärki.)



Yöksi rantauduimme kuusikariin, josta kuvasin tukkakoskelopariskunnan.



Ihan telttapaikan vieressä pyöri pajulintu, joka on Suomen runsaslukuisin lintulaji.



Pakollinen auringonlaskukuva.



Kotipihalla alkaa jo näyttää kesäiseltä, ruoho kasvaa vauhdilla. Pientä elämääkin alkaa jo löytyä ruohojen joukosta. Tässä liljakukko tähystyspaikalla.

13.5.2010 Helatorstai

Kovin kummoisesti ei kuvia tullut, mutta kuitenkin kuvapinna, joten ei voi valittaakaan. Leppälintu tuli Halssissa vastaan ensimmäistä kertaa kuvausurallani, siitä kuvapinna numero 155.



Kaikki muuttolintulajit lienevät ainakin osittain jo palanneet, koska Halssissa lenteli jo runsaasti tervapääskysiäkin.



Preiviikin kalarannasta kalatiirapotretti.



Kalarannassa olevassa kivikasassa oli runsaasti käärmeitä. Yhteensä taisi olla 4 kyytä ja 3 rantakäärmettä.
Kyyt voivat olla monen värisiä ja kokoisia. Tässä pari esimerkkiä.



Siinä missä kyyn tuntee sahakuviosta selässä, rantakäärmeen tuntee niskan keltaisista laikuista.



Kuoriainen pulassa.

7.5.2010 Suokukkoja ja perhosia

Suokukot ovat nyt tulleet pelloille. Varsinkin juuri kylvetyiltä pelloilta pitäisi löytyä helposti. Itse kävin suokukkoja kuvaamassa Pinomäessä, mutta näkyihän niitä muuallakin. Juhlapuvussa suokukot voivat olla monen värisiä.





Jotkut kukot olivat jo täydessä soidinasussa kauluksineen nahistelemassa. Viimekeväänä en nähnyt yhtään täydessä juhla-asussa olevaa yksilöä. Lintukirjan mukaan niitä näkeekin harvoin pesimäalueiden ulkopuolella, jotka ovat pohjoisemmassa.



Pinomäeltä jatkoin Lattomerelle, missä mustakurkku-uikut olivat jo saapuneet pesimälammelleen.



Tänään tuntui olevan jo ihan mukavasti perhosiakin liikkeellä. Ekassa kuvassa neitoperhonen, toisessa sitruunaperhonen.





Valkovuokkojen kukintakin alkaa olla parhaimmillaan.