Ekassa kuvassa Malcesinen kaupunki kuvattuna ylhäätä rinteestä. Seuraavassa taas aivan järven pohjoiskärjessä sijaitseva Riva Del Garda. Ja kuten kolmannesta kuvasta näkyy hyvin, oli monilla korkeimmilla huipuilla vielä runsaasti lunta.
Lintupuolelta ei Gardalla kovin paljon lajeja tullut vastaan. Eniten taisi olla pääskysiä, jotka luonnollisesti löytävät pesäpaikkoja vanhankaupungin muureista ja linnasta. Räystäs-, haara- ja tervapääskyjä näkyi taivaalla jatkuvasti. Peruspulujen ja varpusten lisäksi näkyi ainakin sinisorsia, punapäänarskuja, kyhmyjoutsenia, turkinkyyhkyjä, mustarastaita, keltahemppoja, haarahaukkoja, peippoja, tiklejä ja lokkeja. Vuorella taas alppinaakkoja ja kivitaskuja.
Aivan Malcesinen kupeesta lähti siis nousemaan vuori, Monte Baldo. Korkeimmat huiput noin 2200 metrin korkeudessa, ja kun järven vesi on vain reilun 100m korkeudella, oli tuossa heti reilut pari kilometriä rinnettä vieressä. Ylös pääsi kätevästi kabiinihissillä, lähes hotellimme nurkalta. Meno-paluu kustansi 18 euroa. Hissi kujetti nopeasti reiluun 1700 metrin korkeuteen.
Kävimme vuorella heti aamutuimaan ensimmäisellä mahdollisella kuljetuksella, mikä osoittautui hyväksi ideaksi. Alppimurmelit ovat nimittäin aamulla aktiivisia, eikä niitä päivemmällä sitten enää nähtykään. Murmelit elävät puuttomilla vuorenrinneniityillä, jonne ne kaivavat kolojen verkoston.
Pari murmelia otti pienet painimatsit. Välillä mentiin mukkelis makkelis alas rinnettä yhtenä karvamyttynä.
Onnistuin kivenlohkareiden takana hiipimällä saamaan oikein potrettikuvan. Muuten murmelit olivat aika arkoja ja livahtivat koloihinsa piiloon ihmisiä lähistöllä huomatessaan. Kooltaan alppimurmelit ovat aika isoja, jopa 50 cm pitkiä.
Olimme senverran onnekkaita, että satuimme näkemään alppiniityllä myös vuohensukuisen vuoristoissa elävän gemssin.
Kukkiakin rintessä oli monenlaisia, tässä pari esimerkkiä. Lajeista
ei kyllä toistaiseksi ole mitään hajua...
Loman lopulla kävimme vielä katsomassa Tennojärveä. Pienen järven vesi oli todella kirkasta, ja erikoisen värin pitäisi johtua mineraaleista. En ole löytänyt mistä mineraaleista on kyse.
Hieno yllätys oli Tennojärven parkkipaikalla ryöminyt tulisalamanteri. Loman viimeisenä päivänä oli kuuman ja aurinkoisen viikon jälkeen ainoa sadepäivä, mikä mahdollisti salamanterin näkemisen.