Ensimmäiset lintukuvat irtosivat jo ekalta pysähdyspaikalta; Tornion leirintäalueelta. Ihan alueen laidalla lenteli jatkuvasti kuovi ja poikasenkin näin kurkkaavan puskan alta.
Seuraavana aamuna matka jatkui kohti Kilpisjärveä. "Kainalon" kohdalla alkoi porojakin näkyä teillä ja niiden laidoilla.
Käsivarressa jatkettiin ajoa, hietajänkkän kohdalla sähkötolpissa istui liroja. Ropinsalmella pysähdyttiin syömässä todella maniot munkit Ropin pirtissä.
Lopulta Saanan tuttu profiili ilmestyi näköpiiriin.
Majoitukseen asettumisen jälkeen painelin katsomaan Kilpisjärven biologiselle asemalle, jonka ruokinnalla kuulemma käy vuorihemppoja. Tieto oli oikea ja kuvapinna numero 207 oli hoidettu, oltiinhan vielä nipin napin Suomen puolella.
Pari kuvaa lisää täällä.
Kun lounas oli laskenut, lähdettiin kiipeämään Saanalle. Alkupään tunturikoivikko kukkasineen oli varsin upea näköinen.
Tässä lähikuvaa kukista.
Vähän ennen puurajalle pääsyä huomasin sinirintakoiraan ihan pitkospuiden yläpuolella. Selvisi, että pariskunta oli perustanut pesän noin 3 metrin päähän varsin vilkkaasti liikennöidystä polusta. Siinä rohkeat sinirintavanhemmat ruokkivat poikasiaan, jotka jo välillä kävivät seikkailemassa pesän ulkopuolellakin. Sinirinnasta kuvapinna 208, sitä kun en ole vielä muutollakaan onnistunut näkemään.
Muutama kuva lisää täällä.
Jatkoimme tarpomista kohti huippua, ja upeat maisevat alkoivat avautua. Saanalta näkee hienosti kolmen valtion maita. Vasemmalla Kilpisjärven toisella rannalla on Ruotsi. Keskellä kuvaa kuvaa oleva tunturi on Suomen Pikku-Malla. Kauempana Pikku-Mallan takana näkyvät korkeammat huiput taas ovat Norjan vuoria. Kolmen valtakunnan rajapyykki siis sijaitsee kuvassa Pikku-Mallan takana.
Kukkia löytyy karuimmistakin paikoista, kuvassa Kurjenkanerva tunturimaisemassa.
Pari tunturisopuliakin tuli nähtyä Saanalla. Tänä vuonna pitäisi olla sopuleiden huippuvuosi ja syksyllä odotellaan massavaellusta. Mekin näimme kyllä myöhemmin sopuleita paljon juoksemassa teiden yli.
Huipulle selviydyttiin, sieltä aukesivat maisemat myös Saanan "takamaille".
Siiten takaisin alas maisemista nauttien. Kuvassa Taru alarinteen portaissa.
Saanalle noustessa mielessä oli kiirunan löytäminen, mutta homma osoittautui liian vaikeaksi tällä kertaa.
Seuraavan aamuna matka jatkui kohti Norjaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti