Kuvassa risteys, josta on mahdollista oikaista lyhyemmälle lenkille. Valkoiset läikät ovat tupasvillaa.

Noi puolessa välissä pidempää lenkkiä on lintutorni, josta on mukava näköala suoalueelle.

Tähän aikaan vuodesta ei Isonevalla näy paljoakaan lintuja. Tornista näkyy kuitenkin kalasääsken pesälle. Pesäpuu on senverran kaukana, että kiikarit on hyvä olla mukana, jos haluaa lintujen touhuja tarkkailla.

Näkymä tornista. Kuten kuvasta näkyy, on pitkospuut suurimmaksi osaksi ihan hyvin kuljettavissa, varsinkin näin kuivaan aikaan.

Isonevalla kasvaa runsaasti pyöreälehtikihokkia ja seuraavassa kuvassa olevaa pitkälehtikihokkia. Kihokit ovat lihansyöjäkasveja joiden saalistus tapahtuu karvojen päissä olevien limapisaroiden avulla. Kooltan kihokit ovat pieniä ja pitkospuilla voi helposti kulkea ilman, että niitä edes huomaa. Vasta kun kumartuu ja katsoo tarkemmin voi nähdä miten paljon niitä on.

Isonevalla kasvaa myös jonkinverran suomuurainta, eli lakkaa. Suurin osa vasta kukkii tähän aikaan vuodesta, mutta joissakin kohdin oli jo raakile kypsymässä.

Lisätietoa Isonevasta, sen kasveista ja eläimistä löytyy täältä.
Veikeitä nuo kihokit kyllä on! Pitääkin lähteä itsekin suolle tutkailemaan joskohan osuisi omiin silmiin niitä. :)
VastaaPoistaKiitos kommentista, eiköhän noita kihokeita löydy, kunhan lähtee vaan suolle. :)
VastaaPoista