Säppiin saavuttuamme kävelimme aluksi Kräveliin, jossa Hannu oli viikkoa aiemmin nähnyt mm. pulmussirrejä. Tällä kertaa ainoa kahlaaja oli yksinäinen ruokaileva suosirri.
Rantakalliolla hyppi myös pari västäräkkiä päästen kuvatuksi kolmen kameran toimesta mielenkiintoisempien kohteiden puutteessa.
Mielenkiintoisin kuvauskohde Krävelissä taisi olla hylkeen luuranko. Luurangolla oli pituutta hyvinkin toista metriä ja purukalustokin oli varsin vaikuttavan näköinen.
Päätimme siirtyä saaren toiselle laidalle Hanhistoon useampien kahlaajien toivossa. Metsässä näkyi kaikenlaisia sieniä, kuvaan asti pääsi tämä kantosienirykelmä.
Hanhistosta löytyikin sitten ihan mukava kahlaajaparvi. Kuvassa näkyvien punakuirien, isosirrien, suosirrien ja tyllien lisäksi porukkaan kuului pikkusirrejä ja yksi nuori tundrakurmitsa.
Kahlaajaparven kuvaaminen ei kuitenkaan sujunut kovinkaan hyvin ja syykin oli selvä: ne saivat pelätä kokojan henkensä puolesta! Pääsimme todistamaan useamman kerran muuttohaukan syöksyä kahlaajien perään, jääden kuitenkin joka kerta ilman saalista.
Muuttohaukkoja oli paikalla kaksi, edellinen lienee vanha koiras ja tämä seuraava luultavasti nuori naaras. Muuttohaukasta tuli 215. kuvaamani laji Suomessa ja heti kerralla kaksi yksilöä, mikä tämän lajin kohdalla on aika uskomatonta. En ole myöskään nähnyt muuttohaukkaa koskaan aiemmin.
Muuttohaukan saalistuksen seuraaminen lähietäisyydeltä lienee yksi hienoimmista tähänastisista luontokokemuksistani.Kuvattavaksi vain tahtoo olla kovin haastava nopeutensa vuoksi ja täytyy olla todella tyytyväinen kuvasaaliiseenkin.
Muuttohaukka ei ollut kahlaajien ainoa huolenaihe, vaan myös varpushaukka yritti saada niitä saaliikseen. Varpushaukan taktiikka oli erilainen kuin muuttohaukalla: siinä missä muuttohaukka tuli korkealla ja syöksyi alaspäin saaliinsa kimppuun, lensi varpushaukka matalalla maan pinnassa koittaen näin yllättää kohteensa.
Lopputulos oli vain sama, ilman saalista miettimään mikä meni pieleen. Kahlaajat ovat todella nopeita lentäjiä ja isommassa parvessa joku huomaa saalistajan aina, joten helpolla niistä ei ruokaa saa.
Pari nuolihaukkaakin reisulla näkyi, tässä havaintokuva kaukaa otettuna.
Muutamia kyhmyjoutsenia liikuskeli saaren lähellä, taustalla jokin sorsaparvi.
Kaljaasi ihana purjehti Säpin ohi päivän aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti