tiistai 6. joulukuuta 2011

17.11-2.12.2011 Costa Blanca, Panama, Osa 1

Marraskuun jälkimmäinen puolisko kului rattoisasti Panamassa tuoreen vaimon kanssa lomailemassa. Majoituimme Costa Blancalla Royal Decameron All Inclusive hotellissa. Tarjonnasta nauttimisen ja lepolomailun ohessa ehti myös kuvailla hotellialueen ja lähiympäristön lintuja. Kuvia tuli sen verran, että niitä pitää hiukan jakaa osiin ja laitankin tähän ensimmäiseen osaan rantalinnut. Hotellin edustalla ei ole muunlaista rantaa kuin hiekkarantaa. Toisessa suunnassa rannan rajaa kalliot ja toisessa suunnassa joki. Vapaasti käveltävää rantaa tähän väliin jää noin 3 km.

Costa Blanca


Rannan hiekka on valkoista, mutta paikoin sitä sävyttää tuliperäisiltä alueilta tullut musta laavahiekka. Vuorovesivaihtelu on varsin suurta, 6 metrin verran aina 6 tunnin välein. Tämä ei aiheuttanut mitään erityisen radikaalia, vaihtelun huomasi lähinnä siitä, että välillä vesiraja oli kauempana ja välillä lähempänä rantatuoleja. :) Taustalla näkyvä saari on Farallonin saari ja samanniminen kalastajakylä sijaitsee ihan hotellialueen kyljessä.


Ensimmäinen silmiin osuva lintu rantaan mennessä on hyvin todennäköisesti preeriaviklo. Linnut kipittävät pelottomasti rannalla liikkuvien ihmisten joukossa etsien vesirajasta syötävää. Preeriaviklo pesii Pohjois-Amerikassa ja talvehtii mm. Panaman rannoilla. Preeriaviklo on Yhdysvalloissakin pesimäalueiden ja muuttoreittien ulkopuolella varsin harvinainen, Euroopassa se on havaittu vain muutamia kertoja. Suomessa preeriaviklo on tavattu kerran, 21. syyskuuta 1983 Kemissä.

Preeriaviklo - Catoptrophorus semipalmatus - Willet



Päivisin preeriaviklot liikkuvat rannalla yksinään tasaisin välimatkoin, mutta illan tullessa ne kerääntyvät pieniin porukoihin lepäämään.


Toinen kolmesta rannalla tavallisesti näkyvästä kahlaajalajista on pikkukuovi. Pikkukuovi on jonkin verran epäluuloisempi ihmistä kohtaan kuin preeriaviklo, eikä niitä yleensä näkynytkään ihan rannan ihmisistä vilkkaimalla osalla. Pikkukuovi on hyvin laajalle levinnyt laji maailmassa, ja se pesiikin niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassa. Panamassa sitä esiintyy siis talvehtivana lajina. Suomessa pikkukuovi pesii etenkin pohjanmaan soilla.

Pikkukuovi - Numenius phaeopus - Whimbrel


Kolmas tapaamani kahlaajalaji rannalla oli pulmussirri. Ne liikkuivat yleensä 10-20 linnun parvissa kipittäen hauskan näköisesti rantaa ylös alas ihan aaltojen rajalla. Pulmussirriä tavataan Suomessakin säännöllisesti syysmuutolla.

Pulmussirri - Calidris alba - Sanderling




Naapurissa sijaitsevan kalastajakylän ansiosta alueella oli varmasti paljon enemmän lintuja, kuin niitä olisi muuten ollut. Varsinkin keisarifregattilinnut parveilivat kalastajien ympärillä. Vaikutti olevan meikäläisten lokkien vastine.


Rannalla kalastajia odotteli sitten toisenlaisten lintujen porukka...


Fregattilinnut eivät koskaan laskeudu maahan tai veteen, joten ne noutivat kalastajien viskelemiä perkeitä syöksähtelemällä.


Keisarifregattilinnun siipien kärkiväli on yli 2 m, joten ei se meinaa siipineen kuvaankaan mahtua. :) Kuvan valkopäinen yksilö on nuori, aikuisilla pää on musta. Aikuisella koiraalla on soidinasussaan punainen kurkkupussi, jonka se pullistaa isoksi houkutellessaan naarasta paritteluun.

Keisarifregattilitu - Fregata magnificens - Magnificent Frigatebird



Rannalla tepastelevat linnut ovat mustakondoreita. Kuten kuvasta näkyy, eivät nekään ihmisestä liikoja välitä. Tuntui aluksi oudolta, että suuri petolintu antaa kävellä 3 metrin päästä ohi. Suomessa kun on tottunut siihen, että petolinnut (ehkä tuulihaukkaa lukuunottamatta) häipyvät jo satojen metrien etäisyydeltä. Vaikka mustakondori nyt ei mikään varsinainen rantalintu olekaan, laitoin sen tähän osioon, koska juuri rannalla niitä oli kaikkein eniten.


Mustakondori - Coragyps atratus - Black Vulture


Mustakondoria ei näin lähikuvassa voi kehua kovinkaan kauniiksi linnuksi. :)


Rantojen puhtaanapito-osasto hommissa. Mureena(?) ei ilmeisesti ole kelvannut kalastajille.


Tiiroja rannalla tuli vastaan kahta lajia. Aluksi niitä näkyi vain kauempana merellä lentelemässä, mutta muutaman kerran löytyi myös rannalta. Kuningastiira näistä paljon runsaslukuisempi. Riuttatiiroja taas näin kahden viikon aikana vain kaksi yksilöä. Riuttatiiroja kiertelee Suomenkin merenrannikoilla vuosittain huhti-elokuussa. Suurin osa havainnoista tulee Suomenlahdelta ja Lounaissaaristosta, mutta monesti lajin satunnaisia kiertelijöitä saattaa tavata myös mm. Porin seudulta. Itse en ole riuttatiiraa Suomessa tavannut.

Kuningastiira - Sterna maxima - Royal Tern


Riuttatiira - Thalasseus sandvicensis - Sandwich Tern


Kummalliselta tuntui lokkien poissaolo. Taisi mennä aika monta päivää, ennen kuin näin ekan lokin. Kyllähän niitäkin toki paikalle ilmeistyi kalastajien myötä, mutta aika harvalukuisia ne olivat. Ainoastaan kerran tapasin muutaman lokin rannalta seisoskelemasta, muut saamani kuvat ovat vähän kauempaa otettuja lentokuvia. Liekö nuo kilpailevat lajit turhan kovaa kaliiberia lokeille? Nokisiipilokki on Panaman yleisin lokki ja se on tavattu Suomessakin kerran: 1.5.–22.7.1997 Västanfjärdissä ja Dragsfjärdissä

Nokisiipilokki - Larus atricilla - Laughing Gull


Reissuun lähtiessä toiveissa oli pelikaanikuvat, ja pettyä ei tarvinnut. Ruskopelikaaneja näkyi aika usein aurassa lentämässä rannan yli, ja niitä ilmestyi aina paikalle kalastajien houkuttelemina. Rannalla en pelikaania kertaakaan nähnyt, joten tiedossa ei ole kuinka arka lintu se on.

Ruskopelikaani - Pelecanus occidentalis - Brown Pelican


Usein pelikaaneja näkyi päivystämässä merellä ankkurissa olevien kalaveneiden nokassa.


Ruskopelikaani on ainoa Panamassa tavattava pelikaanilaji. Se on suuri ja näyttävä lintu.


Pelikaaneilla oli tapana alkaa kalastaa rannan edustalla auringonlaskun jälkeen. Kalastusta oli hieno katsella, mutta kuvaajana harmitti hiukan ajankohta, joka oli valoisuuden suhteen hiukan haasteellinen. :)


Lisää kuvia Panamasta lähipäivinä!

4 kommenttia:

  1. Millaisella kalustolla kuvaat? Lähinnä mitä objektiiviä käytät lintukuvauksessa? upeita kuvia.

    VastaaPoista
  2. Moi! Kiitos palautteesta! Minulla oli mukana lintuobjektiivini EF 300/2.8 IS, jonka lisäksi suurimmassa osassa kuvista on ollut kiinni myös telejatke 1.4x II.

    VastaaPoista
  3. Hei, olipa kiva katsella ja lukea - olimme samassa paikassa helmikuussa. Samoja lintuja, tosin preeriavikloja ja pikkukuoveja oli molempia vain yksi. Odotan innolla, mitä löysitte golf-kentältä, Farallonista ja rannan toisesta päästä, sieltä kallion takamailta!

    VastaaPoista
  4. Kiitos palautteesta! Mukava kuulla muistakin paikalla käyneistä! Juuri sain kolibrikuvat julki ja muutaman päivän päästä taas lisää, kunhan saan aikaiseksi.

    VastaaPoista